Yksitoista sanoitusta
1. Kuvajainen
2. Yö piinaa naista
3. Lottovoittaja
4. Svante
5. En rakasta sinua enää
6. Minä, veneeni ja talvi
7. Antakaa mun olla näin
8. Kotini
9. Enkelisurma
10. Hyvää uutta vuotta!
11. Totuus
Pisteytyskaavana
12-10-8-7-6-5-4-3-2-1-(0)
Kisaan osallistuvat jättävät oman ja ulkopuoliset äänestäjät huonoimman sanoituksen pisteittä.
Kuvajainen
Lähteen luokse retken teen
Poikki metsän lähes kaatuneen
Etsimään käyn sieluain
Mut löytynee tomujäljet vain
Kun pienen lähteen luo meen
Mun kasvot piirtyy veteen
Voi ääret viivaan löytää
Sisimpään taas en vaan nää
Tietään monet etsii kai
Jäikin mulle ruma kakkoshai
Tähteäin en vielä nää
Mut oottamaan toivon voi jättää
Kun pienen lähteen luo meen
Mun kasvot piirtyy veteen
Voi ääret viivaan löytää
Sisimpään taas en vaan nää
"Tiedän kuka oon, tiedän mitä teen"
Joskus haluais tiedot kaikki mieleen
Ja syömmeen
Uskon murusiin, toivon palasiin
Luotan tulevaan, eihän kaikki käy tyhjiin
Ei käy niin
Kun pienen lähteen luo meen
Mun kasvot piirtyy veteen
Oh, ooh...
(Kun pienen lähteen luo meen)
(Mun kasvot piirtyy veteen)
Voi ääret viivaan löytää
Sisimpään taas en vaan nää
Mun kasvot piirtyy veteen
Sisimpään taas en vaan nää
Voi ääret viivaan löytää
-
Yö piinaa naista
Vie pois, taksimies, tee työs
Mennään kauas, puhu mulle myös
Yksin jäi hän vuorostaan
Meen äidin luo, taikka Tukholmaan
Yö piinaa naista, hei mies
Mun tuskaa maista, se vie!
Sä kaikenlaista näät, mies
Mun täytyis uus löytää tie
Kenties sulla vaimo on
Ootko hellä, prinssi nuhteeton
Katso, kuu on retkellään
En itkultain eilen nähnytkään
Yö piinaa naista, hei mies
Mun tuskaa maista, se vie!
Sä kaikenlaista näät, mies
Mun täytyis uus löytää tie
Olen irrallaan, olen levoton
Olen hiukkanen, osa hyljätty vain
Tarpeeton
Sano minne meen, minne kuulunkaan
Mistä onnen saa, sano aikaa on alkaa
Uudestaan
Yö piinaa naista, hei mies
Mun tuskaa maista, se vie!
Ooh! O-o-o-oo…
(Kaikenlaista näät, mies
Tuskaa maista, se vie)
Yö piinaa naista, hei mies
Mun täytyis uus löytää tie
Sä kaikenlaista näät, mies
Mun täytyis uus löytää tie
Yö piinaa naista, hei mies…
-
Lottovoittaja
Menin R-kioskille
Veikkauksen pelitiskille
Täytin pelikupongin
Ja minä vein sen myyjälle
Kun pelasin lottoa
Ja rastitin numerot
Kun pelasin lottoa
And I can't be the loser
Lauantai-illalla
Katsoin minä teksti-tv:lle
Sitten huomasin jotain
Sain 7 oikein lotossa
Kun voitin lotossa
Kaks miljoonaa euroa
Kun voitin lotossa
Ja en enää oo köyhä
Minä voitin, minä voitin
Minä voitin, minä voitin lotossa
Miljoonii
Minä voitin, minä voitin
Minä voitin, minä voitin lotossa
Kaks miljoonaa
Kun voitin lotossa
Ja rastitin numerot
(Kun pelasin lottoa
Ja rastitin numerot)
Kun voitin lotossa
Ja en enää oo köyhä
Kun voitin lotossa
Ja en enää oo köyhä
Kun voitin lotossa
-
Svante
Lähtee isä kauas pois
Vuosikymmen häntä palvottiin
Tyhjiöön me vieritään
Ei johtajaa löydy vahvempaa
On Svante Stockselius
Meille niin korvaamaton
Ei Svante Stockselius
Unhoon jää, sen lupaan
"Länge leve Svante, jå!"
Kansa hurraa kunnioittaen
Jatkamaan nyt joudutaan
On kohta jo kevät tuloillaan
On Svante Stockselius
Meille niin korvaamaton
Ei Svante Stockselius
Unhoon jää, sen lupaan
Mistä etsitään, mistä haetaan?
Mistä pengotaan, mistä täytyy kaivaa
Seuraajaa?
Kävisiko tää, kävisikö tuo?
Norjan poika tuo, joka paljon ymmärtää
Ooh, Jon Ola
On Svante Stockselius
Meille niin korvaamaton
Oh, ooh...
(On Svante Stockselius)
(Meille niin korvaamaton)
Ei Svante Stockselius
Unhoon jää, sen lupaan
Ei Svante Stockselius
Unhoon jää, sen lupaan
Oi Svante Stockselius
-
En rakasta sinua enää
Muistan: kaksi kulkijaa
Yhtä matkaa lupas taivaltaa
Taipaleet on taittuneet
Kompastelee jalat puutuneet
On ilma painostavaa
En ääntä huulilta saa
On ilma painostavaa
Kun aika on paljastaa...
Niin käy, polut haarautuu
Karttalehden värit haalistuu
Eksyneenä kumpikaan
Toisesta ei enää turvaa saa
On ilma painostavaa
En ääntä huulilta saa
On ilma painostavaa
Kun aika on paljastaa...
Valehtelisinko, jos sanoisin
Rakastavani mutta toisin kuin ennen?
Kyllä kai...
Haluaisi en sua satuttaa
Elämäni tie eri suuntaan vain johtaa
En voi jäädä
On ilma painostavaa
En ääntä huulilta saa
Ou, u-uu...
(On ilma painostavaa
(En ääntä huulilta saa)
On ilma painostavaa
Kun aika on paljastaa...
On ilma painostavaa
Kun aika on paljastaa:
En elämää kanssas jaa
-
Minä, veneeni ja talvi
Syksy, sekä soinnut sen
Saaristossa muisto laivojen
Kaukana kuu kajastaa
Laiturilta köysi katoaa
Jää kohta peittää jo veen
Sen pinta kun viilenee
Jää kohta peittää jo veen
Ja mihinkä minä meen?
Aivan kuten ennenkin
Nostan airon sekä toisenkin
Ystäväväin, oi, kestä tää
Hetki ja taas koet kevätsään
Jää kohta peittää jo veen
Sen pinta kun viilenee
Jää kohta peittää jo veen
Ja mihinkä minä meen?
Olenkohan puu, joka unohtuu?
Vesijättömaa, mitä ei kartalta kukaan - huomaa
Olenkohan maa, joka katoaa?
Hedelmätön puu, joka yössä kukoistaa - yksin saa
Jää kohta peittää jo veen
Sen pinta kun viilenee
Ouu...
(Jää kohta peittää jo veen)
(Sen pinta kun viilenee)
Jää kohta peittää jo veen
Ja mihinkä minä meen?
Jää kohta peittää jo veen
Ja mihinkä minä meen?
Jää kohta peittää jo veen
-
Antakaa mun olla näin
Puihin eivät lehdet jää
Kun ei päivä jaksa lämmittää
Kuivumaan käy joensuu
Kun virtaus siltä lannistuu
Antakaa mun olla näin
Te näätte sen päältäpäin
Antakaa mun olla näin
Kevät kun saa, loistan taas
Katkon piikit kammasta
Peilin särjen, puren hammasta
Kulkekoot muut meikeissään
Hän huijasi kesäleikeissään
Antakaa mun olla näin
Te näätte sen päältäpäin
Antakaa mun olla näin
Kevät kun saa, loistan taas
Surun selätän, pelon hävitän
Alan elämän, kunhan vie lämpö jään
Mennessään
Kevät koputtaa, ulos hoputtaa
Uusi odottaa, sydän itsensä korjaa
Loistan taas
Antakaa mun olla näin
Te näätte sen päältäpäin
Oh, ooh...
(Antakaa mun olla näin)
(Te näätte sen päältäpäin)
Antakaa mun olla näin
Kevät kun saa, loistan taas
Antakaa mun olla näin
Kevät kun saa, loistan taas
Antakaa mun olla näin
-
Kotini
Iltaan tämä kuljettiin
Kaikki meni niin kuin muisteltiin
Pauke jäi yön varjoihin
Toiset kaatui, täältä lähdettiin
Miks täytyy jättää tää taa?
Miks kaikki sortua saa?
Miks täytyy jättää tää taa?
On haikeaa rakastaa
Nähtiin kodit uudestaan
Niissä jotkut toiset asustaa
Rikkihän oon kuitenkin
Toisaalla muut palaa muistoihin
Miks täytyy jättää tää taa?
Miks kaikki sortua saa?
Miks täytyy jättää tää taa?
On haikeaa rakastaa
En voi unohtaa, en voi palata
En voi salata näitä tunteitani
Pakahdun
En voi kadota, en voi paeta
En voi rakentaa tietä koskaan menneeseen
Kotiin mun
Miks täytyy jättää tää taa?
Miks kaikki sortua saa?
Oh... Ooh...
(Miks täytyy jättää tää taa?)
(Miks kaikki sortua saa?)
Miks täytyy jättää tää taa?
On haikeaa rakastaa
Miks täytyy jättää tää taa?
On haikeaa rakastaa
Miks täytyy jättää tää taa?
-
Enkelisurma
Myönnän, se järkyttää
Siivekkäisen veren eessäin nään
Murhatyö vahingoksi jäi
Vaan nyt ei oo ketään vierelläin
Enkeli vierellä käy
Vaan nyt ei suojausta näy
Hän mustuuden päälleen sai
Mä sen väistin, vaan hän ei
Tein sen, tapoin enkelin
Flyygelilläin häntä haavoitin
Sointi työntyi jäi alle sen
Vaaran väistö, turva tuon kaiken
Enkeli vierellä käy
Vaan nyt ei suojausta näy
Hän mustuuden päälleen sai
Mä sen väistin, vaan hän ei
Puuta päähän vain, puuta päähän sain
Tuntuu aivan siltä kuin surmaisinkin
Enkelin?
Kadunko mä puu, enkä mikään muu?
Puinen pääni ymmärrä ei, vain heiluu
Oijoi, uu…
Enkeli vierellä käy
Vaan nyt ei suojausta näy
Ei, ei…
(Enkeli vierellä käy)
(Vaan nyt ei suojausta näy)
Hän flyygelin päälleen sai
Mä sen väistin, vaan hän ei
Hän mustuuden päälleen sai
Mä sen väistin, vaan hän ei
Enkeli vierellä käy...
-
Hyvää uutta vuotta!
Aika oikein rattoisa
Käy niin nopsaan, joten kuulkaapa
Kuppilaan mä toivotan
Uuden vuoden oikein mukavan
Kun raketit paukahtaa
Ja suhteet voi uudistaa
Niin viimein saan toivottaa
Mä rauhaisan tammikuun
Vuodenvaihde tarkoittaa
Että vanhat kaunat unohtaa
Ärtymys paa naulakkoon
Ja rohkeesti tuu mun kainaloon
Kun raketit paukahtaa
Ja suhteet voi uudistaa
Niin viimein saan toivottaa
Mä rauhaisan tammikuun
Mennään juoksemaan, mennään huutamaan
Mennään nauttimaan, tänään kaikki valvoo saa
Yömyöhään
Mennään katsomaan, mennään kuulemaan
Mennään pakkaseen, kuunnellaan raketteja
Yömyöhään
Kun raketit paukahtaa
Ja suhteet voi uudistaa
Niin voi!
(Kun raketit paukahtaa)
(Ja suhteet voi uudistaa)
Niin viimein saan toivottaa
Mä rauhaisan tammikuun
Niin viimein saan toivottaa
Mä rauhaisan tammikuun
Ja terveiset Kuppilaan
-
Totuus
Huokaa sali eilistään
Jäätyneenä kuva peilissään
Viipymään mua pyytelee
Vastaa mä en - kita nielaisee
Vain kipeää lie totuus
Ei kepeää oo kovuus
Vain hiljaa nyökkään tänään
Ja hautautuu korpeen luut
Pelkään
Tavat riitailuun:
Riippuvuutta, johon hairahtuu?
Viiltävyys on kiiltävää
Piinaako niin jos sen himmentää?
Vain kipeää lie totuus
Ei kepeää oo kovuus
Vain hiljaa nyökkään tänään
Ja hautautuu korpeen luut
Sitä varotaan, mitä hamutaan
Ilotarinaanko en istu?
Jäämiin tyydyin siis
Joko sanotaan: joko erotaan?
Lausu sitä en, kieli puutui
Vain vaiti soi totuus
Vain kipeää lie totuus
Ei kepeää oo kovuus
Au! Au-u-u-uu-uu-uu
(Vain kipeää lie totuus)
(Ei kepeää oo kovuus)
Vain hiljaa nyökkään tänään
Ja hautautuu korpeen luut
Vain hiljaa nyökkään tänään
Ja hautautuu korpeen luut
Yöhämärään kuu vaipuu
