Tässä Norjan sanoitukset.

1. Uusi Orleans!
2. Tähtemme
3. Kieleke
4. Jouset
5. Hiljaa on yö
6. Vuonotar
7. Tuonelaan
8. Vapaa Pudotus
9. Laiva kaunein

-----

Uusi Orleans!

Risiiniöljyn tuoksu kantautuu gumbosta
Pata sen kun vain kypsyy, silloin tiedän tuhon tien

Katrina-myrsky saa, luoda aurani
Tulva vie kauhani, raiteiden taa
Lapseni ota nyt, tuo resepti
Ota nyt, Uusi Orleans!

Ennen kuin hurrikaani,meidät ajaa pois tuo
keittomme verellämme terästetty gumbo

Katrina-myrsky saa, luoda aurani
Tulva vie kauhani, raiteiden taa
Lapseni ota nyt, tuo resepti
Ota nyt, Uusi orleans!

-----

Tähtemme

Hiipuu voima tähden, ja kuolo raukan korjaa
Mietin, se mihin joutui, miks' loistaa ei saa

Käy tunteet kertomaan, kun sua ne kalvaa
Yön tähteen tuikkivaan voit kurkottaa
Kun luotat, selviät, ja tähden poimimme
Tunteitaan kuolettaa ei saa

Löytää voi eldoradon vain rakkaudestaan
Laulan, kun olet kallein, tein laulun kulmikkaan

Käy tunteet kertomaan, kun sua ne kalvaa
Yön tähteen tuikkivaan voit kurkottaa
Kun luotat, selviät, ja tähden poimimme
Tunteitaan kuolettaa ei saa

Käy tunteet kertomaan, kun sua ne kalvaa
Yön tähteen tuikkivaan voit kurkottaa
Kun luotat, selviät, ja tähti tähdentää:
Tunteitaan kuolettaa ei saa

-----

Kieleke

Kirjeen, jäähyväisen jätin mä sängylleni
Julmaa elämää tahdo en enää kestää

Kielekkeen reunalla seison ja katson
Edessäin aukenee taivas tyhjä
Päättyis niin kärsimys, jo kutsuu kivikko
Aika on kaikki lopettaa

Nostan mä päälle tyhjän jalkani toisen
Kunnes yllättäen joku niskaani tarrautuu

Sankariainesta haluaa olla
Komistus urhea, rakastunut
"Tuuthan sä lähemmäs", hän kysyy hiljakseen
Astelen pois mä reunalta

Lähdemme matkaamaan yhteistä tietä
Löytänyt oon mä uuden elämän
Nyt mull' on voimia työntää se julmuus pois
Täynnä on onnea tää tie

-----

Jouset

Tiesin alttoviulun, tuon viulun suuren ennen
Kun jäin mä hiljaisuuteen, unhoitin kaiken

Kuului vain hiljaisuus, kun yksin päädyin
Nyt kuuluu ääni uus', niin puhtoinen
Kun päättyy taipalein, ne jouset vinkuu niin
Muutamaa ääntä laulellen

Ylhäiseen jousisoittoon on mulla kaipuu
Kauas sen sointu kiirii, syömmeeni tunkeutuu

Kuului vain hiljaisuus, kun yksin päädyin
Nyt kuuluu ääni uus', niin puhtoinen
Kun päättyy taipalein, ne jouset vinkuu niin
Muutamaa ääntä laulellen

Kuului vain hiljaisuus, kun yksin päädyin
Nyt kuuluu ääni uus', niin puhtoinen
Kun päättyy taipalein, ne jouset vinkuu niin
Muutamaa ääntä laulellen

-----

Hiljaa on yö

Laulan suihkun alla, kun viimein hiljaa on yö
Päättyi jo lyhyt riita, et huuda, en lyö

Sua koskaan rakkautein ei päästä karkuun
Ei meitä irrottaa voi toisistaan
On katsees sammunut, vaan tiedät palvon sua
Luovuttaa milloinkaan ei saa

Laulan, et yöhön poistu, tää selvää nyt lie
Ryntää ovesta miestä, mut autoon luotas vie

Sua koskaan rakkautein ei päästä karkuun
Ei meitä irrottaa voi toisistaan
On katsees sammunut, vaan tiedät palvon sua
Luovuttaa milloinkaan ei saa

Sua koskaan rakkautein ei päästä karkuun
Ei meitä irrottaa voi toisistaan
On katsees sammunut, vaan tiedät palvon sua
Luovuttaa milloinkaan ei saa

-----

Vuonotar

Usvaa meren aavan ylle vuorten nousee
Kauniin, tuo merenhelmen, harva kohtaa koskaan

Vuonoon kun tuuli jää, se susta kertoo
Rannoilla kaislat soi taas tarinaa
Merelle kuulut ain, et sieltä nousta saa
Suudellaan kuohut vuonon taa

Lentoon jäi yksinäinen pieni höyhen tiirain
Herkkyys sen otti vallan miehen mielen varkain

Vuonoon kun tuuli jää, se susta kertoo
Rannoilla kaislat soi taas tarinaa
Merelle kuulut ain, et sieltä nousta saa
Suudellaan kuohut vuonon taa

Vuonoon kun tuuli jää, se susta kertoo
Rannoilla kaislat soi taas tarinaa
Merelle kuulut ain, et sieltä nousta saa
Suudellaan kuohut vuonon taa

-----

Tuonelaan

Alhoon polku johtaa ja hautaan viettää, on yö
Auta ei sanat kauniit tai tunnustukset

Ken astuu Tuonelaan, ei sieltä karkaa
Kun umpeen muurataan suu kalmiston
Ei sääli uhriaan, ei itke kuolon maa
Tuonelaan maatumaan hän jää

Turhaan valoa etsii, hän löytää vain yön
Ei jää kuin epätoivo ja kylmät kyyneleet

Ken astuu Tuonelaan, ei sieltä karkaa
Kun umpeen muurataan suu kalmiston
Ei sääli uhriaan, ei itke kuolon maa
Tuonelaan maatumaan hän jää

Ken astuu Tuonelaan, ei sieltä karkaa
Kun umpeen muurataan suu kalmiston
Ei sääli uhriaan, ei itke kuolon maa
Tuonelaan maatumaan hän jää

-----

Vapaa pudotus

Huokaan, vuori huimaa, ja tuuli paiskoo länteen
Huokaan, kun katkee köydet - saan nauraa, itkee

Sua ilman kuolemaa on aamiaiset
Sua ilman kuolemaa on hauskuudet
Sua ilman kuolemaa on kaikki kauneinkin
Kuolemaan, luopumaan nyt tuun

Ilmaa on ympärilläin, pois leijuu taivaat
Lentää voin ilman siipii - en huomaa kuitenkaan

Sua ilman kuolemaa on aamiaiset
Sua ilman kuolemaa on hauskuudet
Sua ilman kuolemaa on kaikki kauneinkin
Kuolemaan suostumaanhan tuun?

Sua ilman kuolemaa on aamiaiset
Sua ilman kuolemaa, oooh, hauskuudet
Sua ilman kuolemaa on kaikki kauneinkin...

Kuolemaan suostumaan en tuu

-----

Laiva kaunein

Kiitää laiva kaunein ja tuuli kuiskii hiljaa
Vaaraan, se miten joutuu, ei tietää kai saa

Jäävuoren seinämää nyt laiva viiltää
Sen pintaa kiiltävää näin puhkoo jää
Yötaivas myrskyää ja äänet peittää nää
Hyytäviin terveisiin vie tie

Murtuu jo runko kaunein, kun syöksyy tyrskyyn
Hukkuu jo kannet korkeet näin aaltoin peittelyyn

Jäävuoren seinämää nyt laiva viiltää
Sen pintaa kiiltävää näin puhkoo jää
Yötaivas myrskyää ja äänet peittää nää
Hyytäviin terveisiin vie tie

Jäävuoren seinämää nyt laiva viiltää
Sen pintaa kiiltävää näin puhkoo jää
Yötaivas myrskyää ja äänet peittää nää
Hyytäviin terveisiin vie tie